Meillä on erilaisia vahvuuksia selviytyä niin arjen vastoinkäymisistä kuin isoimmista kriiseistäkin. Siellä missä toisten voimat ovat lopuillaan, jotkut jo ponnahtavat eteenpäin. Tätä tärkeää ominaisuutta kutsutaan resilienssiksi.

Myös työyhteisöillä ja tiimeillä on resilienssi. Myös niiden kyky selvitä arjen vaikeuksia ja kriisitilanteista vaihtelee. Mutta mistä erilaisuus johtuu? Miksi toiset yhteisöt kestävät kriisit toisia paremmin? Tutkimusten mukaan yhteisön resilienssi riippuu yhteisöjen ihmissuhteista. Nämä tärkeät suhteet joko tukevat yhteisön resilienssiä tai heikentävät sitä.

Vaikeita tilanteita ja kriisiä tarkastellessa on tärkeä suunnata katse sekä lähelle että vähän pidemmälle. Ensin on selvittävä akuutista tilanteesta, sen jälkeen on laajemman ajattelun paikka.

Ammattilaisen antama tavoitteellinen tuki auttaa kriisin käsittelyssä ja siitä palautumisessa. Kriisin ollessa käsillä, tarvitaan pysähtymistä, kuuntelua ja kohtaamista. Samalla alkaa muuttuneen tilanteen jäsentäminen ja orientoituminen uutta kohti. Ratkaisukeskeinen työote suuntautuu luontevasti tulevaisuuteen ja luo siltaa sitä kohti.

Tällainen tuki voi olla nopea interventio, yhden tai kahden kerran toteutettava kokonaisuus, jolla päästään nopeammin pahimman yli. Samalla vastoinkäymisen yhteinen käsittely ja yhteinen tulevaisuuden jäsentely vahvistaa ryhmän ihmissuhteita ja näin koko tiimin kestävyyttä.

Työpaikan resilienssiä voidaan siis kasvattaa tietoisesti ja tavoitteellisesti. Organisaation resilienssiä kasvatetaan vaikuttamalla yhteisön sisäisiin ihmissuhteisiin.

Kysymys on työn arjessa ihmisten välillä olevista asioista, jotka piirtävät meille kuvaa yhteisöstä ja suhteista sen sisällä. Käsitys omasta ja muiden asemasta, hyväksytyksi tulemisesta, arvostuksesta, välittämisestä ja oikeudenmukaisuuden kokemuksesta ovat esimerkkejä siitä, miten työpaikan ihmissuhteita usein jäsennetään.

Työnohjauksissa tulee säännönmukaisti esiin työyhteisön merkitys osana omaa työsuhdetta. Myönteiseen kokemukseen liittyy puhetta venymisestä, halusta joustaa ja auttaa sekä jaetusta uskosta matkalla parempaa kohti.

Työpaikan ihmissuhteiden kehittämisessä kysymys on tavoitteellisesta ja jatkuvasta oppimisprosessista. Pääasia on lähteä liikkeelle ja tehdä konkreettisia asioita.

Työpaikan ihmissuhdeammattilaisina kannustamme kaikkia panostamaan työpaikan ihmissuhteisiin. Ja kukapa meistä ei haluaisi aina vaan parempaa fiilistä omasta yhteisöstä.